Pyöränhuoltoa à la Salla (neuvojen hyödyntäminen omalla vastuulla)

Aluksi on ihan pakko fiilistellä vapulla, ei oikeesti miten hauskaa taas oli! Olen vasta viime vuosina alkanut ymmärtää vapun mahtavuuden, ja oivallus tuntuu vain lisääntyvän vuosi vuodelta! Osallistuttiin opiskeluporukalla Amazing Race JKL-skabaan, joka luonnollisesti oli myös ihan mahtava - kierrettiin vihjeiden perusteella ympäri Jyväskylää omia jalkoja tai bussia hyödyntäen. Siinähän meni sitten koko päivä ja nyt jälkeenpäin vähän ottaa koville, mut olihan se sen arvoista. Ja vappupiknik Harjulla oli myös huisin hauskaa, maha tuli täyteen avokadosalaatista, täytetyistä patongeista, brownieista ja suklaakekseistä nam nam :). Aurinko paistoi koko päivän melkeinpä pilvettömältä taivaalta, ja ihanien ystävien kanssa oli kiva höpötellä aamusta iltaan.Vapun ekologisuudesta ei nyt sen enempää, koska aiheena on siis pyöränhuolto. Ja kukapa muukaan kuin MINÄ voisi olla pätevämpi kertomaan tästä aiheesta, olenhan syntynyt ruuvimeisseli kädessä! Ensin vielä pari vapun fiilistelykuvaa...

Team Halvat

Asiaan. Pyöränhuolto on siis ihan oma juttunsa. Näin kahden pyörän omistajana muutaman vuoden pyöränhuoltokokemusten jälken voin sanoa, että sen joko osaa tai ei. Minä kuulun tähän epäpätevään kategoriaan.Onneksi on Oskari! Olen kateellinen näille Oskarin tapaisille ihmisille, jotka ymmärtävät pyörän anatomian ja fysiologian ja pääsevät pyörän kanssa samalle aaltopituudelle. Onko sitten ollut vika kasvatuksessani vai missä, mutta joka tapauksessa jotain olen ehkä missannut.

Oskarin työkalupakki, jonka sisällöstä osaan nimetä ehkäpä kaksi työkalua; ruuvimeisseli ja hammasharja.

Nämä ovat siis meidän pyörämme - ylhäällä Oskarin ja alhaalla minun.

Mitä meidän pyöränhuolto sitten sisälsikään? No, sehän eteni jokseenkin seuraavalla tavalla:

Kuten jokaisella pyöräänsä kunnioittavalla ihmisellä, myös Oskarilla on pyöräteline, johon kiinnitimme pyörän. Huolto onnistuu näin huomattavasti helpommin, kuin esimerkiksi kääntämällä pyörän ylösalaisin, jolloin kaiken joutuu ajattelemaan ylösalaisin ja joo, kokemuksesta voin sanoa, että ei ole helppoa ei.

Oskari aloitti irroittamalla takarenkaan ja vaihtoi siihen kesärenkaan (tästä toimenpiteestä en valitettavasti osaa kertoa tämän enempää). Tällä välin minä aloitin pyörän pesemisen, mikä onnistui valtavan hyvin, kun rengas oli irrotettuna. Pesin pyörän biohajoavalla pesuaineella, joka toivon mukaan ei vahingoita luontoa. Pesuvälineinä käytin autonpesuun tarkoitettua sientä sekä tiskiharjaa ja hammasharjaa, joilla pääsi puhdistamaan myös ahtaita välejä.

Oskari kiinnitti takarenkaan paikoilleen, jonka jälkeen siirryimme eturenkaaseen. Tässä vaiheessa toimin epäpätevänä assistenttina, kameranaisena sekä kylmyydestä valittajana. Oskari oikaisi myös talven aikana vääntyneen pyöränkorini takaisin oikeaan asentoonsa, kiitos siitä! :) Tässä muutama huoltokuva.

Ketjujen puhdistus jäi tällä kertaa vaillinaiseksi, sillä unohdin ketjurätit kotiin, ja Oskarin liinat olivat taas hukassa. Sinänsä puhdistus on hyvin yksinkertaista; Ensin pyyhitään irtoavat hiekat yms. pois pyörittämällä poljinta samanaikaisesti kun ketjujen päällä pitää jotain harjaa (minulla on jokin teräksinen harja, mutta tiskiharja käy kai myös). Tämän jälkeen voi toistaa vielä saman pitämällä jotain rättiä kevyesti ketjujen päällä. Sitten on öljyn vuoro, jota levitetään ketjuille mutu-tuntumalla. Tämän jälkeen otetaan toinen rätti, jolla pyyhitään ylimääräiset öljyt pois poljinta pyörittämällä. Siinä se! Toimenpide kannattaa tehdä siten, että ketjut ovat kuivat, koska märkänä hiekat ym. eivät tietenkään irtoa samalla tavalla..(tämä onkin ehkäpä ainut pyöränhuoltoon liittyvä toimenpide, jonka osaan jollain tapaa) Öljyn voi toki välillä kai liuottaa pois bensalla. Bensaa siis laitetaan pieni määrä purkkiin, johon ketjut laitetaan lillumaan. Ainakin muistelen näin joskus tehneeni..

Oskari oli ostanut söpön pyöränkellon, jonka hän jalomielisesti lahjoitti pyörääni. Kello piti niin komeaa ääntä, että minun oli pakko soitella sitä, kunnes yläpuolen parvekkeelle tuli todennäköisesti aamu-uniltaan herännyt asukas, joka ei tainnut pitää soinnuistani. Kello on kyllä hyvin kovaääninen, ja kestää varmasti vielä hetken, ennen kuin nolostumatta pystyn sitä soittamaan.

Huollettu pyöräni komeudessaan.

Siirryimme minun pyörän jälkeen Oskarin pyörän kimppuun, ja teimme samat huoltotoimenpiteet plus Oskari vaihtoi lokasuojat pyörään. Tässä taas kuvia, sanallinen varastoni taitaa olla loppuunkäytetty.

Oikeastaan kyllästyin koko operaatioon ensimmäisen 15 minuutin jälkeen, mutta suomalaisen sisuni ansiosta selviydyin koitoksesta, joka loppujen lopuksi kesti noin kaksi tuntia.

Parasta operaatiossa oli lämmin kuppi teetä ahkeroinnin jälkeen. Ja oi miten kevyttä olikaan pyöräillä kotiin ilman nastoja!

-Salla